perjantai 31. lokakuuta 2008

Tiätsä ?

Tiezen oireyhtymä... joo ikinä kuullu !
Paitsi tänään kun lekuri oli sitä mieltä, että sellainen mulla on.
  • Oireyhtymä, jolle tyypillistä kipu, huomattava palpaatioarkuus ja turvotus yhden tai useamman kylkiluun ruston seudussa.
  • Hyperventilaatiotaipumus ( ei toteudu, pikemminkin alihengittämistä kun ei pysty ihan täyteen keuhkoja vetään, eikä taas sitten tyhjäksikään)
  • Suurin osa jää etiologialtaan tuntemattomaksi. ( en mäkään tunne yhtään etioopialaista)
2-3 viikkoa kestää !

Veriarvot oli hyvät, eikä rtg.ssä näkynyt skolioosia kummempaa, olikin jo tiedossa etten kovin suoraselkäinen ole !

Sellaisia tajunnanlamauttajia sain, jotta nukkumisesta tulisi jotain.

Tässä nys si kärvistellään...

maanantai 27. lokakuuta 2008

Säästä ei perheen koiraakaan...

Ei päästä helpolla, ei. Kävin tänäpä sitten oikeen kivikylässä lääkäritätiä katsomassa.
Keuhkoputkentulehdus oli diaknoosi, antipioottikuuri evääks ja ainakin ton 10 päivää tulee lisää juoksu kielltoa.
No ei ny hirveesti harmita, parempi nyt kun keväämmällä.

sunnuntai 26. lokakuuta 2008

12

Kaksitoista päivää sitä taukoa sitten tuli, tänään eka lenkki kulki surkeasti, kuten arvattavissa oli.
Kuusi kilsaa tuli räpellettyä.
Hieman on hutera olo muutenkin...

Lystikseni olen opetellut 10-sormijärjestelmää, aika vaikeata tämä on...
Hitaampaa vielä kuin perinteinen kaksisormi systeemi !

torstai 23. lokakuuta 2008

Zah.

Nyt on sitten kolmas kuumeeton päivä. Jalkojen lihakkeita juilii vieläkin, vaikka jo hetken luulin että olisi jo ohi.
Täytynee kohta soitella ja kiusata päivystäjää...
Tässä on vielä yövuoroja muutama jäljellä, joten lusin ne ensin pois, katsoo sitten josko pikkuhiljaa pääsisi aloitteleen.
Vapaille tilasin hieman homman poikasta, jos ne sais ilmalämpöpumpun meille toimitettua, niin pääsisi sen kanssa painimaan...

lauantai 18. lokakuuta 2008

Yhä vaan

Ei ole hauskaa, ei !
Päivät menee horkassa tutisten, yöt menee jotenkin aamu kuuteen asti, sitten on selkä makoilusta sev verran jumissa että on ylös noustava.
Ennen nukkumaan menoa tempasen buranan jotta saa unen päästä kiinni. Särkylääkkeen ja lepäilyn ansiosta on nää aamut parasta aikaa.
Eilen ja toissapäivänä oli 39.3º nyt aamulla tuntuu taas hyvältä, mutta sellainen olo kuitenkin on että ei tämä vielä ohi ole...

perjantai 17. lokakuuta 2008

Lämpöä

No niin, saikussa ollaan. Eilen ehtoolla töissä alkoi kuume nousemaan. 38.8º mittasin kotona.
Olo on nyt kuin maratonin jäljiltä, niveliä ja lihaksia särkee kohtuudella.
Ottaa päähän isolla V.llä.
Ei auta muuta kun lepäillä ja kärvistellä. Onneksi on tossa lukusalla Dave Marshin Pomon tarina reilu 600 sivua tuhtia tavaraa Brucesta ja musiikista yleensä.

tiistai 14. lokakuuta 2008

Löysäilyä

Pirkan jälkeen on syytä ottaa rennosti, sehän multa onnistuu - no sweat !
Muutaman köykäsen olen heittänyt ja yhden kiihtyvän kympin, senkin puolivaloilla.

Olen tässä ollut innoissani Landorin hienosta puolikkaan tuloksesta, käsittämättömän kova suoritus! - Onnea vielä !!!
1.30.n alitus ei multa kyllä ihan äkkiä onnistuis.

Sev verran sekin suoritus motivoi, että keväällä täys varmaan taas kokeilla puolikasta josko minäkin edes pikkasen saisin tuota viilailtua...

No ei kai tässä muuta, tällanen kevyt meininki jatkuu varmaan jonkin aikaa, kuitenkin vähän täytyy liikkeellä pysyä että jos Endun syysleirille tulee päästyä, niin ei siellä sitten puuskuttele niin kovaa ettei muut kuule mitään mun vinkumiselta.

Joo, näin.

sunnuntai 5. lokakuuta 2008

Pirkan hölkkä 2008


Ennen juoksua siis pähkäilin pitkään miten tän vuoden hölkän menisin.
Ensin olin onnistunut vakuuttamaan itselleni, että paras on mennä vaan pitkänälenkkinä.
Tältä vuodelta kuitenkin nuo VK ja muut vauhdikkaammat lenkit on jäänyt suht vähiin.
Tunnustan myös, että olen suh tuloshakuinen veivaaja, joten mielummin olisin köpötellyt hissuskseen jos kerran ei ennätykseen ole saumaa.

Tänä vuonna ei noita kisoja juuri ole ollut. Suomi juoksun floppasin surkeasti nilkan kipeytymisen takia, joka taas johtui onnettomasta tunaroinnista kenkien kanssa.
Onnistumisia ei siis juuri tältä vuodelta ole ollut.

Tätä taustaa vasten oli helppo muuttaa suunnitelmia, vaimon ystävällisen puudutuksen avustamana.
Päätöksen tekoa helpotti myös hyvä harjoitusvire jonka onnistuin saavuttamaan tässä viikkona parina.

Tarkoituksena oli nytkin vaan katsoa mikä se kuntotaso oikeen on. Veikkailin ääneen että maran ennätysvauhtia voisi kokeilla, mikä taas tarkoittaa 4.50 vauhtia
Yltiöoptimistisimmat suunnitelmat kuitenkin pyöri 4.40 vauhdissa jolla saavuttaisin saman ajan kuin vuonna -06.

Kolmen yövuoron jälkeen ja edeltävän yön huonosti nukkuneena suunnistimme vaimon kanssa tehtikselle, sev verran viime tipassa taas tultiin, että voorumilaisten tapaamiseen ei ehditty.
Hauska olisi ollut kyllä jutella ja tutustua uusiin hemmoihin, mutta nyt siis näin.

Lähtölaukauksen kajahdettua ampaistiin matkaan hienoon, aurinkoiseen syyssäähän.
Yöllinen vesisade oli kastellut reitin ja sitämyöten myös pehmittänyt alkutaipaleen poluston.
Eipä tuo pehmeämpi alusta alkumatkasta, hyvä voimaisena, paljoa haitannut.
Reitti muutenkin oli paremmassa kunnossa kuin useana edellisenä vuonna.
Rutiksen kalliotkin oli saanut soraa tykö, joten nekään ei olleet kovin liukkaat.

Alkumatkasta tulee usein pohdittua, lähdinkö taas liian kovaa liikkeelle. Nytkin 4.40 vauhti tuntui aika tappavalta, sykkeet nousi suht nopeesti 170 ppm. kieppeille.
Noin kympin jälkeen alkoi tuntumaan kuitenkin suht hyvältä, joten jatkoin samalla vauhdilla.
Väliin mahtui myös jokunen 4.30 kilsa.
Polkuosuuksilla pääsin onneksi suht hyvä vauhtisiin letkoihin, ehkä hieman kovempaa olisin itse mennyt, mutta loppujen lopuksi taisi olla hyvä, että väkisin joutui himmaileen.
Kovapintaisimmilla tie osuuksilla vauhti taas nousi 4.40 tuntumaan sykkeiden yhä pysyessä 172 kieppeillä.

Huomioita:
  • Pirkaan tuntuu osallistuvan samat naamat vuodesta toiseen, useita tuttuja kasvoja pongasin reitin varrelta.
  • Tällä kertaa en vetänytkään nurin puolenvälin kivikkoisella polkuosuudella !
  • Juoton jälkeen tahtoo vauhti nousta liian kovaksi...
  • Ylämäkiin kannattaa säilyttää vauhti, ei välttämätä lisätä sitä, sitten mäen päällä voi vähän puristaa jos jonkun haluaa nilkoiltaan karistaa.
Mitähän seutua se on, kun tullaan metsästä sinne maatalon (?) pihaan, siittä alkaa kuitenkin se asuma-alue - anyway, siittä mä olen vähän kiristellyt yleensä vauhtia, jos on ollut resursseja.
Nytkin sain nostettua vauhdin 4.30 kieppeille joksikin aikaa (ylämäissä kyllä hiipui 4.50.n)
Sitten alkoi se herewoodiin johtava osuus jossa aloin pahasti hiipumaan, onneksi siinä ohitti mut yks heppu jolla meno oli yhä voimakkaan näköistä, ajattelin että tässä olis hyvä peesi.
Tää Tampesterin heppu otti kuitenkin liki sadan metrin kaulan, mutta ero tyssäs siihen, aina välillä sen sinisen paidan pongasin katoamassa taas seuraavan mutkan taakse.
Ajattelin kuitenkin että nyt on vaan jaksettava, josko saisin uudelleen tän sällin kiinni.
Sitten jotain kolme kilsaa ennen maalia aloin uudelleen tavoittamaan tätä heppua ja ihan lopussa sain rutistettua ohi.

Koko matkan aikana en kelloa muuten katsellut, paitsi sen piipatessa autolappeja. Kokonaisajan seuraaminen olis kyllä kannattanut, ehkä olisin vielä vähän saanut irti, jos olisin tiennyt kuinka lähelle enkkaa olin pääsemässä.
Vuoden 2006 harjoituspäiväkirjassa on ajaksi merkintä 2:35:xx nyt siis 2:35:44, tiedä sitten tuliko enkka vai ei... Hyvä juoksu kuitenkin.

Ny on vas. pakaran seudulla piriformis oireet hieman pahentuneet ja etureidet hieman jäykkänä.
Rakkoja tai muita hiertymiä ei onneksi tullut.

Maalissa on aina mukava bongailla tuttuja ja vaihtaa kuulumisia, niin nytkin.

Tästä Pirkasta sain taas aimo annoksen intoa syöksyä talven reeneihin, jotka sitten toivottavasti siivittää ens kesänä hyviin tuloksiin.

Loppuun vielä linkki tulossivulle

perjantai 3. lokakuuta 2008

H-hetki lähestyy.

Valmistautuminen sunnuntain juoksuun on sujunut normaali kaavan mukaan.
  • Tankkausta.
  • Lepoa.
  • Stressausta.
  • Fobioita
  • Lisää tankkausta.
Tankkauksesta hieman. En näköjään ole aiemmin ollut kovin huolellinen tuon suhteen, nesteytys on kyllä ollut hyvää, mutta hh.n lappaaminen lienee ollut hieman vajavaista.
Ylilyönneiltä olen siksi välttynyt, mutta optimi 6-10g/kg tuskin on aiemmin toteutunut.
Havahduin tuohon kun vaivaiduin lukemaan tuon maltopussin selostuksen.
Aika noloa, kun juoksua on sentään useita vuosia jo harrastanut...
Nyt on sitten lievästi etova olo yltiömakeiden geelien ja urkkajuomien sekä jatkuvan vatsan pöhötyksen johdosta.
Lauantaina palaan varmasti normaali ruokavalion pariin, mitä nyt käydään synttäribileissä syömässä vähän kaakkua.

Valmistautumista on myös hieman rassannut yövuorot, uni on ollut tavallistakin vajaampaa.
Viimeisen yön olen kyllä pyytänyt vapaaksi, ettei sentään suoraan töistä tarvi tehtikselle kurvata.
Vielä kun minulla on niin KORKEA työmoraali, etten työaikana nuku pätkääkään.

Eduskunnassa nukkumistaan joku edustaja oli hauskasti puolustellut tyyliin: "Ehkä nukuin, mutta en nähnyt unta " ! - Aika hyvä...

Tänään kävin sitten tekemässä viimeistelyn ja tuntuma oli hieman parempi kuin keskiviikkona.
Sellasta kevyttä 5 kilsaa, jonka loppuun 200m.n vetoja 3kpl. kävelypalautuksella ja yks sellainen vähän pidempi ehkä 350m.n. veto.
Ihan vaan tuntuman hakua.

Sunnuntaina sitten katsotaan mistä tulevaan kauteen lähdetään !

Som moro !

keskiviikko 1. lokakuuta 2008

Paniikkinappula !

En nyt muista koska olisin palauttavan joutunut hiipiin tällä vauhdilla.
Sykkeet nousi ihan väkisin !
6km aikaan 40 min. avg.HR. 136
Enempää en viitsi lenkkiä kommentoida..

Pirkan hölkkä 2008

Niin se Pirkka taas lähestyy, tämä tapahtuma on yksi vanhimmista avoimista juoksutapahtumista Suomessa.
Valkeakosken tehtaankentältä on juostu Tampereelle 33 kilometrin reittiä vuodesta 1970 alkaen joka vuosi.
Omat muistot tästä tapahtumasta on ihan nöösipojasta, kun olimme reitin varrella kannustamassa ja katselemassa näkyykö juoksijoiden seassa tuttuja.
Reitin tekee hienoksi se että maasto on vaihtelevaa ja kestopäällystettä on vain viisi kilsaa.
Lisäksi syksyinen luonto on tuohon aikaan parhaimmillaan !
Lämpötila juoksuun on yleensä optimi, eikä pieni sadekkaan haittaa juoksua, kunhan varoo liukkaita kallio kohtia joita on etenkin ennen Rutajärveä.

Sinne reitin lopulle osuu sitten muutama makoisa nousu, joihin saa tiristellä viimeiset voiman rippeet ennen maaliin johtavaa suht tasaista osuutta.
Tässä linkki järjestäjien sivuille: NAPS

Niinkuin on tullut tuolla kommentoitua, olen hieman suunnitellut jos sittenkin juoksisi reitin tosissaan.
Mistään ennätysvauhdista ei varmasti olisi kyse, sillä noita kovia ja vauhdikkaampia harjoituksia ei juurikaan ole tullut tehtyä.
Näkisihän siinä sitten missä kunnossa ollaan.
Enkka on vuodelta -06 ja aika 2.35. jotain.
Ehkäpä 5min/km vauhti voisi olla mahdollinen ?
Tai sitten lähtee vaan sykkeen mukaan kiusaamaan anaerobista kynnystä...

Viimeistään ensi sunnuntaina se siten selviää !