torstai 28. joulukuuta 2006

Joulukuu

17.12.2006 - 22:46
Tuossa jossain mainitsin, että on tavoitteena nostaa vko. kilsat päälle sadan,
no tällä viikolla tuo tapahtui, mutta eihän tätä nyt oikeesti lasketa.
Sitten kun nuo määrät alkavat jatkuvasti pyörimään siellä satkun päällä,
niin sitten tuo tavoite on toteutunut.
Tämä kun oli tällainen kertaluonteinen "piikki" harjoittelussa, mutta näin se meni:

Ma.

Aamula: 8.5 kevyttä
IP: Vr 2, PK 8, Vr2 eli öö.. 12km! (PK 6/km) Muu 30s hitaampaa
Ti.
Aamulla: 10.2 kevyttä
IP: 10.2 kevyttä. Molemmat suht OK.
Ke.
Aamulla: 8.5 kevyttä
IP: Vr 2km, reipas 8km (4.40/km), Vr 2km
Toi reipas hieman kiihtyi loppua kohden. OK.
To.
Kai sitä täytyy vähän levätäkkin
Pe.
10.2 Kevyt
La.
10.2 Kevyt
Su.
20.2 Kevyt
Vähän jo paino koivissa. Kuitenkin suht OK.

Viikossa 102km

copy/paste maanmainioilta Sepon kotisivuilta

tiistai 28. marraskuuta 2006

Marraskuu

30.11.2006 - 13:43
Niin se vaan on tullut luvattua taas päättömyyksiä, mutta sanaani en syö, sanoista ja teoista mies mitataan.
Eli tarkoitus olisi osallistua Paloheinässä juostavaan masokistin unelma nimiseen 100km.n juoksuun.
Kilpailusta ei kohdallani ole kysymys, vaan pikemminkin selviytymisestä maaliin.

Norrie Williamson on todennut että ultraajat harjoittelevat tasosta riippumatta suunnilleen samanverran eli n. 10 tuntia/vko .... Tällä hetkellä oma ennätykseni on hieman reilu 9 tuntia, tekemistä siis riittää !

On myös kerrottu, että ensimmäinen kolmannes pitäisi tuntua samalta kuin elämäsi helpoin maraton, seuraava kolmannes tulisi tuntua edelleen melko helpolta, vaikka matka jo painaakin jaloissa.
Viimeisellä kolmanneksella sitten juoksija punnitaan, hammasta on purtava ja kaikki henkiset voimavarat keskitettävä siihen että pääsee maaliin.(tarkennus: yllämainittu on Tom Oslerin mietteitä 100 mailin juoksuun, mutta soveltunee ohjeena myös 100km juoksuun ?)
Kuulostaa todella helpolta ! So not !!!

Toisaalta moni ultraaja on vakuuttanut, ettei se ero maratonin ja satasen välillä niin suuri ole, uskon sitten kun olen itse kokenut.

Haasteena tuo vielä hieman pelottaa, mutta kun tässä vähitellen lisäilee noita kilometrejä plakkariin niin eiköhän se siittä.
Ensi vuoden maratonista en sitten vielä tiedä, ehkä joku loppu kevään/ alku kesän juoksu voisi tulla kysymykseen, olisi sitten riittävästi aikaa palautua masokistiin.

Hieman pohdintaa aiheuttaa myös se seikka, että todennäköinen ultravauhtini tullee olemaan 30s kovempaa kuin nykyinen kevyen vauhtini, uskon että monilla tuo ultravauhti on hieman hitaampaa kuin heidän kevyen vauhtinsa.
No, nähtäväksi jää kuinka äijän käy!?!

Tämä tällä kertaa on tässä.




lauantai 28. lokakuuta 2006

Lokakuu

09.10.2006 - 11:53

Laitanpa vielä yhteenvedon kuluneesta kaudeasta.

Kautta on hyvä tarkastella viimevuotisen harjoittelun pohjalta, eli viimevuosi meni harjoitellessa turhan kovilla tehoilla verrattuna pohjakuntoon, tietäähän siinä kuinka käy.

Onneksi en ajautunut ylikunto tilaan josta toipuminen olisi kestänyt kauan. Nyt selvisin vain suunnattomalla harmistuksella (noin niinkun sievästi sanottuna)

Tämän kauden teemana oli peruskunnon kehittäminen maltillisilla tehoilla, eli tarkoitti syksy 05, talvi 05/06 sekä alkukevään runsaita PK lenkkejä joilla syke pidettiin alle 70% maksimi tehosta.(Oli siellä vko. ohjelmassa aina yksi hieman vauhdikkaampikin harjoitus, mutta paino selkeesti PK:lla)

Loppu keväästä mukaan sitten enemmän tehoja, mäkiharjoittelun, tempojuoksun ja vetojen kera.

Ensimmäinen kisa oli Yyterin puolikas 20.5. Oli muuten ensimmäinen koskaan juoksemani puolikkaan kisa. Aika oli kohtuullinen, kun ottaa huomioon edellisen viikon sairastelu- ja toipilasjakson. Tulokseksi siis 1.38.59 Olin tyytyväinen.

Seuraava puolikas oli Hämeenlinnassa 22.07 ja siellä aika parantui lukemiin 1.33.45 Hyvä, tasapainoinen juoksu ja uusi ennätys näissä puolikkaan pitkissä sarjoissa...

Hämeenlinnassa oli tarkoitus testata maratonvauhtia, mutta eipä maltti pitänyt, kisavauhdiksihan se meni.

Helsinki city maratooni juostiin 19.08, helteisenä päivänä jolloin lämpömitari kipusi 28º lukemiin eli aivan riittävästi. Tuolla alempana olenkin jo raportoinut juoksun kulusta, joten ei siittä sen enempää. No ajan vois vielä kertoa 3.23.18 (Oma enkka, jee!)

Sportia-hölkästä löytyy myös raportti, mutta raskaassa maastossa juostu 10K reitti taittui aikaan 44.09

Tämä siis valmistavana, viimeisenä kovana harjoituksena Pirkan hölkkään.33km Valkeakoskelta Tampereen herewoodiin kulki loistavasti aikaan 2.35.09 (raportti on myös tuolla alla)

Pirkka onkin sitten viimeinen merkintä harjoituspäiväkirjassani ennen ylimenokautta.

Miettiessäni ensi kauden ohjelmaa, lienee syytä lisätä "hieman" tuota PK reeniä, sillä tarkoitus olisi juosta joku ultramatka, ehkäpä masokistin unelma loppukesästä, saas nähdä löytyykö rahkeita. Hieman pelonsekaisin miettein sitä kyllä tässä on pähkäilty...

02.10.2006 - 03:17

Näin se vaan on Pirkka takana ja sitä myöten myös kausi -06.

Todettakoon ensin ,että olosuhteet tänä vuonna olivat mitä mainioimmat, n.12º ja taivas pilvessä, ei vesisadetta eikä juuri tuulta.

Ennakko-odotukset ei nyt niin kummoiset olleet, johtuen siittä että HCM oli noinkin lähellä (6vko.) Palautuminen kuitenkin tuntemuksena on mennyt hyvin, mitä nyt pientä kurkkukipua.

No oollsprait, lähtö siis klo 9 tehtaankentältä kohti herwoodia. Ennen starttia pongasin tutut ja vaihdettiin kuulumisia Seppolaisten kanssa.

Matka lähti taittumaan mukavan rennosti, vaikka sykemittari ja GPS kertoikin että riskirajoilla mennään sykkeet lipsahti ajoittain 180 kieppeille ja km vauhti tais olla jotain 4.30 luokkaa. Rutajärvellä olin tavoitteesta noin minuutin jäljessä (tavoitteena siis 2.40 loppuaika), mutta kun alusta vaihtui soratieksi, niin sain vauhtia hieman parannettua.

Kaikki menikin hienosti puolenvälin huitumille, jossa matalalla maratonaskeleella varustettu ripakinttu päätti tehdä lähempää tutkimusta aiheesta pohjoisen pallonpuoliskon metsien karikekerrostumat ja niiden vaikutus pitkänmatkanjuoksijan orvasketeen voimakkaassa impaktissa, eli vedin lipat.

Siinä rytäkässä GPS putos ranteesta ja hajosi. Tästä tovi eteenpäin ja saavuin tuohon puolenvälin etappiin jossa oli tarkoitus kellottaa väliaika, PIIP-ääni ranteesta vahvisti operaation tehdyksi, kuitenkin kävi niin että olin pysäyttänyt koko ajanoton. WTF !!!! Lähes sokkona siis tuosta etiäp päin.

Rentous juoksusta katosi hieman 20km.n jälkeen jolloin RR alkoi väsymään huolestuttavasti, mutta onneksi näin tutun selän, jota päätin vielä lähteä tavoittelemaan, Hietsun kanssa paineltiinkin sitten Hervannan mäkiosuudet yksissä tuumin, helpotti kummasti kun oli juttu seuraa ja vetoapua.

Pari kilsaa ennen maalia Hietsu rykäsi ja minä jäin tuskineni yksin taistelemaan, jaksoin kuitenkin pahemmin hyytymättä maaliin ja omaksi ennätykseksi 33km matkalla sain ajan 2.35.06 keskisyke taitaa löytyä 174 kieppeiltä.

Niin, kausi on nyt paketissa ja voin lueskella harjoituspäiväkirjaa tyytyväisenä, kausi oli enemmän kuin hyvä.

Nyt pari viikkoa taukoa ja pohdintaa ensikauden harjoitteluista ja kisoista...

torstai 28. syyskuuta 2006

Syyskuu

29.09.2006 - 11:31

No niin, kaikki voitava on tehty, tänään kävin viimeistelemässä kuntoa kohdilleen 4x500m vauhdikkaillla vedoilla, tarkoitti tällä kertaa vähän alle 4min/km.

Hiilihydraattitankkaukset on käynnissä ja jatkuvat vielä tämän päivän, huomenna sitten normaali ruokavalio. Kisa aamun syömiset aiheuttaa vähän mietintää, koska lähtö on jo kello 9.Todennäköisesti pieni annos puuroa ja jonkinverran nestettä ynnä banaania...

Sitten se vauhdinjako (mikä se on?) Yritän 4.40 vauhtia, jos ei suju niin sitten vähän kovempaa:hali_hehe: Tarkoitus olisi päästä lähelle 2.40 aikaa, jos menee alle niin en suutu.

Eikä sitten muuta kuin ... GO !!!

21.09.2006 - 22:01

Tänään ei sitten juostu, ei edes hölkätty, eikä kävelylenkkiä tehty. Ollaan niinkuin ollaan vaan... vai mitä ne siinä laulussa sanoi ?

Lasten YU- harkat ja sieltä suoraan uimahalliin luttaileen, ei sen kummempaa.

20.09.2006 - 20:48

Niin, 10k maastokisa Korkeakankaan hiihtokeskuksen puruilla.

Reitti koostui kahdesta n. viiden kilometrin lenkistä. Ensimmäinen (alavitonen) oli helpohkoa maastoa, ainoastaa yksi hieman tiukempi nousu.

Toinen lenkki (ylävitonen) vastaavasti sahasi laskettelurinteen maastoa ylös ja alas.

Matkaan lähdettiin räväkästi muiden mukaan imeytyen, eli tahtoo sanoa, että ehkä hieman liian kovaa? tai sitten se vaan tuntui siltä, mutta lievä shokki tuo kympin vauhti tuntuu alkumetreillä olevan.

Pikainen vilkaisu sykemittariin kertoi että sykkeet hakkaa 180 kieppeillä, hakatkoon prk... Tässä vaiheessa oli mukana vielä pelkästään 5k juoksijoita, joiden vauhti oli aika kyytiä, näiden vesseleitten vauhti hieman hämäsi, turhaan roikuin niiten peesissä.

Eka puolikas meni hieman alle 20.n minuutin, ei huono? Mutta sitten se ylä vitonen. Kuinka loputtomalta voi mäki tuntua, kun laktaatit lainehtii koivissa ? Tuskaa ja oman riittämättömyyden aikaan saamaa raivoa !!!

Onneksi siinä "iskuetäisyydellä" oli pari selkää, joita en uskaltanut ylämäissä ohittaa, jos vaikka tahallaan hölläilevät että saisivat mut rykiin ohi ja tuhlaamaan vähäisiä voimavarojani. Kohtuullisena alamäki rullaajana laskettelin ohi tilaisuuden tullen.

Onneksi ei ollut sukulaisia kuvailemassa niitä tuskaisia ilmeitä joita ylämäet aiheutti. ( Olis tullut irvistysgalleeriaan -K18- materiaalia)

Viimeisen ylämäen jälkeen matkaa oli maaliin enää vajaat kilsa ja sen saikin sitten revittä menemään huoletta.

Ajaksi taisi tulla 44.09 tai jotain sinne päin. sykkeen avg. kohtuullinen 181 maksimin ollessa 188.

Epäilin tuon reitin pituuden oikeellisuutta, mutta ilmeisiesti turhaan, Forerunner mittasi matkaksi 10.5km, tosin se hukkasi itsensä pari kertaa...

Reitit olisi voinut merkitä selvemmin, paikallisena tuo reitti oli mulle selvä, mutta ihmettelinpä vaan siinä juostessa että kuinkahan muut?

Olenko tyytyväinen omaan suoritukseeni ? Kyllä kai, oma enkka tällä reitillä, MUTTA -03 juoksin 45.07, joten kolmessa vuodessa parannusta vain minuutti - jättää vähän miettimisen aihetta.

No ei mitään, tästä köykäsesti vaan kohti Pirkanhölkkää...

19.09.2006 - 17:19

Tänään tuli herkisteltyä huomiseen 10km maastokisaan

Pari kilsaa Vr.ää ja sitten 150m rypistyksiä, palautukset sykkeeseen 120 ja tämä neljä kertaa, touhun lopuksi vielä Vr 2km.

Sykkeet oli rahtusen ylhäällä, eikä muutenkaan saanut tuntumaa noihin vetoihin.

Saas nähdä kuinka huominen kisa menee...?

Vähän on nyt sellainen pelko, jotta tuo Pirkanhölkkä tulee hieman liian aikaisin.

Täytyy ottaa vaan ihan köykäsesti noi päivät tosta ennen hölkkää.

19.09.2006 - 16:53
Vuosimallia -69 oleva kolmen lapsen isä, täältä hämeestä (hitaita ollaan juu...)
Lapsuusvuosina asuin aivan pirkanhölkkäreitin varrella ja niitä hikihatussa keekoilijoita tuli aina käytyä katsomassa, kummaa porukkaa...
Ei paljoa tullut tuolloin liikuttua, vähän sarjahiihdoissa sivakointia, vuoden tai kaks, siinä mitätön kilpailutaustani.
Ihan huvikseen sitten hiihtelin kyllä, kun siinä pururadan vieressä asuin.

Varusmiespalvelu koitti kesällä -88 ja tuolloin coopperissa meni lähes harjoittelematta 3125 (vieläkin oma enkka ) Silloin kuitenkin ajattelin, jotta voishan sitä kuntonsa eteen jotain tehdäkkin.

Intistä pääsee onneksi pois ja niin pääsin minäkin, juoksuharrastus tyssäs siihen.
Easy living oli edessä.
No väsyyhän sitä mies riehumiseen ja tulee aika asettua aloilleen.
Vaimon kanssa tavattiin kylläkin paikallisessa "menomestassa" ja ihan jurrissa (siis minä)
Tavattu oltiin kyllä aikaisemminkin, asuttiin samassa kerrostalossa joskus skideinä.
Vaimo on enemmänkin urheilua harrastanut (YU, hiihto) niinkuin koko heidän sukunsa.
Appiukon velipojan harrastus sai sitten minut maratonin pariin, varsinkin kun vaimon siskonmies oli tukholmassa juossut ekalla marallaan 4.20 kieppeille...
Tavoite oli selvä, alle neljän on päästävä, näin tapahtui -02 HCM.ssä 3.58 ja osia.
Viime vuosi meni harakoille liiallisten tehojen takia, tänä vuonna sitten olen lähestynyt uuden ennätyksen tavoittelua ihan toisella tavalla, hämäläisille sopivasti, hitaasti kiiruhtamalla.
Niin ja nyt sitten kuulun niihin keekoilijoihin jotka painaa siellä pirkassa tippa nenänpäässä kohti tamperetta.
Minkähänlainen olen sitten ihmisenä ? - Uskaltaisko kysyä vaimolta ?
Suht rauhallinen, elämänmyönteinen toohottaja.
- Jokohan tuli kaikki, siinähän se.
19.09.2006 - 10:12

Tarkoitus olis jotain raportin tynkää kisoista , ehkä harjoituksistakin laittaa... jahka ehtii.

Oma esittelykin lie paikallaan ... tulossa.

maanantai 28. elokuuta 2006

Elokuu

19.08.2006 - 17:02
Valmistelut maralle sujuivat muuten normaali tapaan paitsi että jatkoin hh-tankkausta vielä juoksua edeltävälle päivälle.
Automatka sujui mukavasti työkaverin ja hänen kaverinsa kanssa kuunnellen näiden vanhojen partojen kokemuksia eri kilpailuista.

Stadikalla sitten numeron haut ja kiireen vilkkaa seppolaisten get together paikalle.
Suurin osa olikin "uusia" tuttavuuksia.

Juoksu lähti hieman tahmeesti liikkeelle Joken moikkasin jossain parin kilsan kohdalla ja totesimme että saattaapi tuo tahmeus johtua tankkauksesta ja näin varmaan olikin.
Matkassa oli oma juomapullo (ei konjakkia) johon olin lisännyt tl. suolaa.
Hieman liian väkevä liuos sai aikaan etovan olon, mutta onnistuin pitämään kamat sisällä. Pullo tosin sai kyytiä vitosen kieppeillä ja seuraavat huollot meni pelkällä vedellä, siittä olo hieman parani ja pian sainkin pakkopullan omaiset ekat kymmenen kilsaa plakkariin.
Kympissä kävi niinkuin pitkillälenkeillä yleensä, eli sykkeet putosivat alun 173 paukkeesta 168 kieppeille.
Vauhti tavoitteen mukaista 4.50 ja kaikki OK.
Mukavasti tuo juoksu kulkikin vähän yli puolenvälin (25km ?) jolloin jaloissa alkoi ensimmäisen kerran tuntua juoksun ilot
Tästä huolimatta vauhti pysyi hyvänä eikä hyytymistä tapahtunut, sen vuoro oli sitten 32 km.n. kohdalla.
Huolimattomuuttani missasin pari väliaikaa joista tuon olisi heti huomannut ja voinut runtata sen vauhdin uomiinsa, mutta nyt tuli suotta muutama turha vitosen kilsa
Omalla kohdalla maraton koostuu kolmesta eri nautinto hetkestä:
- Helpoista kilsoista lähdöstä 32.n kilometriin.
- Raasto kilsat tuosta 32.sta maaliin.
- Loppusuoran naurettava rypistys jonka jälkeen kaikki on ohi.
Eli nyt tultiin tuohon raastovaiheeseen, väkisin sain vauhdin nostettua takaisin 4.50 kieppeille, taisi joku km mennä 4.40 vauhtiakin.
Viimeinen kilsa "revittelyä" 4.30 ja sitten tuo loppusuoran rypistys...
Maratonportista tultaessa huusin edellä juoksevalle tytölle että vauhtia, mä tulen ohi !!! ihan tosissaan oingoin menemään mutta ohi en päässyt.

Täytyy olla tyytyväinen tulokseen, helle painoi kyllä hieman aikaa, mutta nyt voi Forssan flopilla pyyhkästä ja kääntää katseen kohti Pirkanhölkkää.